yrttien kasvatusta vol2-mitä heille kuuluu nyt?

Tää yrtti projekti on musta kestänyt jo ikuisuuden. Ihan käsittämätöntä ko jotkut kasvattaa niin hienoja ja tuuheita ja meidän kasvit on nyt vasta heränneet edes hieman. Me saatettiin vähän fuskatakkin. Mun idea, myönnän. Ostettiin kaupasta ihan parit salaatit ja herne ja istutettiin meiän yrttien joukkoon. Nyt näyttää huomattavasti kivemmalta ja vihreemmältä. Ja ehkä se motivaatiokin pysyy nyt yllä paremmin kun on jotain mitä napsia jo tuolta "yrttitarhalta" :D

Ja sitten meillä muuten kävi pieni hurrigaani ja kaatoi jo kasvaneetkin yrtit. Piti sitten kehittää jotain, jottei piip piip oo joka päivänen aamuhuudahdus. Mua lähinnä nauratti. Mutta kun toinen on tähän niin hengellä mukaan lähetenyt, niin pitäähän sitä kunnioittaa. Kaikki (hyvät) harrastukset on vaan plussaa ja mielenkiinnon kohteet.
Meillä oli alakerran varastokomeron siivous kekkerit jo tänä vuonna sadatta kertaa, kun joku on halunnut sinne pönkimään kadoksissa olevia kamojaan. Tässä kohtaa myönnän ihan täysin. Harmittaahan se, kun jotain ääreist tärkeetä on hukassa ja tietää kuitenkin sen olevan jossain. Niin, tuolla komerossa oli ylimääräisenä tuollasta aidanteko materiaalia rullalla, ja jotenki halusin säästää sen, jos kuitenkin ois tarvetta. Ja hyvä niin, koska siitä tuli ääreist tyylikäs tai noh, ainakin toimiva kehikko noille yrteille.
Tää hurrigaani on muuten vanhempi kisuista. Hän on aina ollut perso kasveille. Oon jotenkin vaan tässä vuosien saatossa oppinut hyväksymään sen tosiasian, että meillä ei kukkia voi olla- elävänä.
Kyllähän se aikansa kyrsi ja kovaa, mutta yli on päästy. Lakkasin ostamasta mitään kalleita kukkia kun ostin n. 150e edestä valtavan upeet viherkasvit kotia. Ne oli ihan tosi makeet. Toinen oli kattoon saakka. Mutta tää pikku.puutarhuri hoisi sen alta aikayksikön matalaks.

Pitäisköhän tän kirjoituksen allekirjoittaa tää mini-puutarhurimme joka muuten täyttää huomenna 7v. mihin se aika juoksee?